tiistai, 13. marraskuu 2018

Kirjan Kiestingistä Viipuriin sisällysluettelo

Sisällysluettelo

Alkusanat

Alkuperäisaineisto

Isäni tausta

Vapaaehtoisten asema kesällä 1941

 

Sotatoimet pohjoisessa 1941

 Strateginen tilanne

 Vuoden 1941 hyökkäyksen strategiset tavoitteet pohjoisessa

 Pohjois-Suomessa käytössä olleet voimat

 Operatiiviset vaihtoehdot päästä strategisiin tavoitteisiin

 Suomalaiset ja saksalaiset joukot

 Ensimmäinen JR 53:n kokema suuryllätys

 Toinen yllätys

 Marraskuun 1941 hyökkäys

 

Jouko Vahe: Pitkä toukokuu 1942, kirjoitettu 1977

 Tausta

 Henskelikukkula

 Kommpania Ormala ”pikkutakkisillaan”

 Teltta Sernitsalammen maastossa

 Hälytys!

 Korpraali Paavo Väänänen, lestadiolainen

 Vastaisku

 Sehän on majuri!

 Suon hinta

 Rykmenttien tuho

 Vieras portti

 Viimeinen kukkula

 Korpraalin muisto

 

Koulutus asemasodan aikana

Kesä 1944

Niinisalon Upseerikoulu 1944

Jouko Vaheen sotatie, tiivistelmä

Kotiutus ja internaattikoulu

Sota sosiaalisen muutoksen moottorina

Isäni suhde sotaan

Loppusanat

Kirjallisuuskatsaus ja lähdeluettelo

tiistai, 13. marraskuu 2018

Lähdeluettelo

 

A.F. Airo: [TV-ohjelma. Nauhoitus 16.1.1978, ensiesitys 16.2.1978] / [haastattelijat: Pekka Holopainen, Leo Lehdistö ja Risto Heikkilä; haastattelusta tekstin viimeistellyt Risto Kautto]. Helsinki 1979.

Ahto, Sampo: Aseveljet vastakkain: Lapin sota 1944-1945. Helsinki 1980.

Appelsin, Ulla: Adolf Ehrnrooth: kenraalin vuosisata. Helsinki 2002.

Aunola, Reino: Rauman kauppaoppilaitosten tie suuriruhtinaanmaan ajoista nykyaikaan. Rauma 1989.

Erfurth, Waldemar: Muurmannin radan ongelma. Porvoo 1952.

Halonen, Laila: Miesten internaatti: valtion sisäoppilaitos Niinisalossa v. 1945-1947 ja internaatin miehet. Helsinki 1990.

Halsti, Wolf H.: Aika vaatii veronsa: muistelmat 2: 1939-1948. Helsinki 1974.

Halsti, Wolf H.: Lapin sodassa: JR 11:n mukana Oulusta Kaaresuvantoon . Helsinki  1972.

Halsti, Wolf H.: Suomen sota 1939-1945. 2, Kesäsota 1941. Helsinki  1956.

Hess, Wilhelm: Eismeerfront 1941: Aufmarsch und Kämpfe des Gebirgskorps Norwegen in den Tundren vor Murmansk. Heidelberg 1956.

Holmén, Janne:  Den politiska läroboken: bilden av USA och Sovjetunionen i norska, svenska och finländska läroböcker under Kalla kriget Uppsala universitet 2006.

Hyvönen, Osmo: Kiestingin motti: sota Vienan Karjalassa kesällä 1941. Oulu 1986.

Hölter, Hermann:  Armee in der Arktis: die Operationen der deutschen Lappland Armee. Nauheim 1953.

Jatkosodan historia. 4, Saksalaisarmeijan hyökkäys Pohjois-Suomesta ; Asemasota ; Vetäytyminen Karjalan kannakselta / toimittanut Sotatieteen laitoksen sotahistorian toimisto. ja muita].  Porvoo, Helsinki, Juva 1993.

Jokipii, Mauno: Jatkosodan synty: tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940-41. Helsinki 1987.

Jokipii, Mauno: Panttipataljoona: suomalaisen SS-pataljoonan historia. Helsinki 1996.

Järvinen, Y. A.: Jatkosodan taistelut: jatkosodan taktiikka ja tapahtumia. Porvoo 1950.

Kaltenegger, Roland: Saksan armeijan vuoristojoukot 1939-1945. Helsinki 2006.

Karhunen, Veikko: Vienan sissit: sissipataljoona 3 jatkosodassa 1941-1943. Helsinki 1976.

Kause, Timo: Kerrankos kirves kiveen käy. Luvia 1993.

Korhonen, Arvi: Barbarossa-suunnitelma ja Suomi. Porvoo 1961.

Korpi, Kalle: Tavoitteena Muurmanni: Saksan Norjan-armeija ja Pohjois-Suomen rintamasuunta joulukuusta 1940 joulukuuhun 1941. Jyväskylä 1996.

Kulomaa, Jukka: Kesän 1944 karkuriteloitukset huhujen ja asiakirjatietojen valossa. Historiallinen aikakauskirja 1996.

Kuosa, Kalle: Niinisalon varuskunta. Niinisalo 1985.

Lindstedt, Jukka: Kuolemaan tuomitut: kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmansodan aikana. Helsinki 1999.

Marshall, S. L. A.:  Men against fire. New York 1947.

Miettunen, Martti: Näinhän se oli. Espoo 1983.

Nevakivi, Jukka: Hyökkäys Kiestinkiin 1941: 40 vuotta jatkosodan ensimmäisestä vaiheesta Kuusamo-louhon suunnalla. [Oulu] 1981.

Pipping, Knut: Komppania pienoisyhteiskuntana: sosiologisia havaintoja suomalaisesta rintamayksiköstä 1941-1944. Helsinki 1978.

Päätalo, Kalle: Liekkejä laulumailla. Jyväskylä 1980.

Rautala, Ari: Aseveljet korpisodassa. Helsinki 2018.

Selinheimo, Oras: Kiestingin operaatio v. 1941. Sotilasaikakauslehti 6, 7 ja 8/1964.

Selinheimo, Oras: Torjuntataistelut Kapustajoella Kiestingin ja Louhen välillä 8.8. – 4. 9.1941. Sotilasaikakauslehti 3, 4, 5 ja 6/1965.

Sipola, Nestori: Pitkä oli taival: J.R. 53. ylikiiminkiläisten komppania mukana jatkosodassa. Ylikiiminki 1988.

Stein, George H.: Waffen-SS: Hitlerin eliittikaarti sodassa. Helsinki 2004.

Suomen sota 1941-1945. 5, (Sotatoimet Seesjärven ja Jäämeren välillä v. 1941). Toim. Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki 1954.

Suomen sota 1941-1945. 6, (Asemasotavaihe maarintamilla).  Toim. Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto. Helsinki 1956.

Teloitettu totuus: kesä 1944. Toimittaneet Jukka Kulomaa ja Jarmo Nieminen. Helsinki 2008.

Turtola, Martti: Kyllä täällä kaatuakin voidaan: suomalainen upseerinkohtalo 1941. Helsinki 2000.

Vaara, Seppo: Sodan kosketus. Helsinki 2016.

Vahe, Jouko: Suomalainen sotilas Yrjö Jylhän ”Kiirastulessa”. Turun yliopisto, kotimaisen ja yleisen kirjallisuus[tieteen] sivulaudaturtyö 1953.

Vahe, Jouko: Pitkä toukokuu: kaatuneiden muistopäiväksi 15.5.1977. Satakunnan sotaveteraanin joulu 1979.

Vahe, Juha: Rauma-Repola oy, Rauman tehtaat 1912-1987. Rauma 1987.

Vahe, Juha: Suomen puolustusvoimien sopeutuminen sodan jälkeiseen tilanteeseen vuosina 1944 – 1947. Suomen historian pro gradu –tutkielma, Turun yliopisto 1981.

Ziemke, Earl F.: Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940-1945. Porvoo 1963.

 

Alkuperäinen arkistoaineisto on esitelty ns. leipätekstissä.

maanantai, 12. marraskuu 2018

Kirjan Kiestingistä Viipuriin esittely (takakansi)

Aihe

Kyseessä ei ole sankaritarina, vaan hämmentävä kuvaus siitä, miten myöhempi isäni, 19-vuotias hämmentynyt raumalaispoika astui ilman sotilaskoulutusta palvelukseen Oulun läänissä muodostettuihin joukkoihin ja sai kunnollisen sotilaskoulutuksen vasta sodan päätösvaiheessa, minkä jälkeen hänet kotiutettiin suoraan upseerikoulusta. Mainittavaa suunnitelmallisuutta tästä järjestyksestä on vaikea löytää.

Sodan merkittävin menetys suvulle oli isäni sisaren Kirstin kuoleminen tuberkuloosiin syksyllä 1944 sodan NL:a vastaan jo päätyttyä. Tuberkuloosin hän oli ilmeisesti saanut sotaponnisteluihin liittyneessä työpalvelussa.

Aiheen käsittely

Isäni kirjoittama teksti, jota kokonaisuudessaan ei ole missään julkaistu, on kursiivilla. Mukana on mm. kuvaus joutumisesta saksalaisten Stukien tahattoman pommituksen kohteeksi. Aiheen rajaus on vaativa tehtävä, sillä yhden suomalaisen rykmentin vaiheista tiedotti jopa Hitlerin päämaja. Toisaalta kirjoittamassani tekstissä pyritään katsomaan yleisen ja yksityisen välistä suhdetta, yhden miehen ainutkertaista elämää historian detaljina.

Tutkimuksellisia ansioita

Kirjallisuudessa on yleensä korostettu saksalaisten sotilaitten kelpaamattomuutta korpisotaan. Vähälle huomiolle on jäänyt se, että paremminkin syynä oli joukkojen liian pieni määrä ja ripottelu laajalle alueelle ilman reservejä tai riittävää ennakkotietoa tiestöstä. Lopputulokseksi jäi, että yksi suomalainen rykmentti, jossa isäni palveli, pääsi paljon pidemmälle kuin suurvallan kaksi armeijakuntaa.

Saksalaisten joukkojen vähäisyys johtui suomalaisten käsityksestä, ettei pohjoisilla tiesuunnilla voinut huoltaa yli kahden divisioonan voimia tiesuuntaa kohti. Käsitys oli väärä, koska 1944 syksyllä pohjoisessa oli Suomella, Saksalla ja NL:lla yhteensä puoli miljoonaa miestä ja saksalaisilla varastoja jopa liiaksi asti.

Oheisaineisto

Isäni jäämistössä on useita kymmeniä valokuvia, joukossa mielenkiintoisia kuvia ilman aiempaa julkisuutta. Upseerikoulun oppilasmateriaalia on skannattu näytteeksi. Karttoja on kolme.

Kirjoittaja

Juha Vahe on päähenkilön Jouko Vaheen poika ja kokenut tietokirjailija ja historiantutkija.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Vahe